P�iv�kirja

Ydinvoima

29.06.2010

Miten talousvaliokunnan j�sen voi ��nest�� kahta ydinvoimalan lupap��t�st� vastaan?

Totta kai haluan tukea kilpailukyky�mme ja suomalaisen teollisuuden kehittymist�. Mielest�ni kannattaisi kuitenkin panostaa tulevaisuuden energiamuotoihin vanhakantaisen ydinvoimatuotannon sijasta. N�in olisimme etukenossa niill� markkinoilla, joiden tied�mme kehittyv�n. Se on v�h�n sama asia, kuin se ett� loimme markkinat suomalaiselle k�nnykk�teollisuudelle ja mahdollistimme innovaatioiden kehittymisen avaamalla langattomat puhelinverkot. Onneksi p��tt�j�t aikoinaan sanoivat kyll� Nokialle, eiv�tk� todenneet, ett� kyll� vanhakantaisilla p�yt�puhelimillakin p�rj��.

Riippumattomat asiantuntijat eiv�t pystyneet osoittamaan todeksi s�hk�n tarvetta

Ydinvoimafriikit haluavat Suomesta ydins�hk�n vientiparatiisin ainoana kelvollisena perustelunaan muutaman viikon s�hk�nkulutustarve kovilla pakkasilla. Muuna aikana veisimme s�hk��. Ydinvoimayhti�t saavat voitot ja lapsillemme j�� ydinj�tteet. S�hk�n hinta kuluttajille tulee kallistumaan, kun voimatuotanto keskittyy ja vientis�hk�n vuoksi kannattaa rakentaa yhteinen verkko It�meren yli Keski-Eurooppaan. Yara:n toiminta� (suomalaisilta viljelij�ilt� loppuivat lannoitteet, kun maassa vain yksi monopoliyhti�, jonka kannatti myyd� ulos) opetti, ett� silloin kun on kyse p�rssibisnest� tekev�st� yhti�st�, jolle t�rkeint� on vain mahdollisimman suuret voitot, tuote myyd��n ulkomaille, jos siit� saa paremman hinnan. Siten valtava ydins�hk�ntuotannon m��r� ei takaisi omavaraisuutta pakkasella. Samoin tulee toimimaan esimerkiksi UPM. Se ei todellakaan tarvitse lis�� energiaa mets�teollisuuden kasvattamiseen suomessa. Se on jo nyt s�hk�n nettotuottaja, ydinvoimabisnes vain vahventaa energiatuotannon tukijalan Suomessa, kun taas selluteollisuutta keskitet��n vision mukaan sinne miss� eukalyptus kasvaa.

Alla tiivistelm� niist� syist�, mink� vuoksi periaatep��t�kset tulee hyl�t� yhteiskunnan kokonaisedun vastaisina:

p��t�sten valmistelussa ei ole perusteellisesti selvitetty vaihtoehtoa, jossa s�hk�n tarve turvattaisiin ilman lis�ydinvoimaa, eik� ydinvoimaloiden vaikutuksista ole laadittu riitt�vi� selvityksi�
p��t�sten pohjalla oleva arvio s�hk�n tarpeesta tulevaisuudessa on todenn�k�isesti ylimitoitettu ja arvio s�hk�n ja l�mm�n yhteistuotannosta alimitoitettu, mink� takia realistinen vaje ennakoidun s�hk�n tuotannon ja tarpeen v�lill� j�� olennaisesti pienemm�ksi. Ty�- ja elinkeinoministeri� valmisteli virkaty�n� vuoden 2009 syksyll� arvion, jonka mukaan Suomen s�hk�nkulutus olisi vuonna 2020 91 TWh. Se pit�� jo sis�ll�n runsaan kasvun monilla aloilla (ml. metalliteollisuus) ja kattaa uudet k�ytt�kohteet (biojalostamot, s�hk�autot, l�mp�pumput)..
toisen ydinvoimalan tuotannosta huomattava osa menisi vientiin, mik� olisi vastoin sek� ydinenergialain ett� hallituksen ilmasto- ja energiastrategian linjauksia
ydinvoimaan liittyy merkitt�vi� ymp�rist�- ja terveyshaittoja ja -riskej� koko tuotantoketjussa uraanin louhinnasta k�ytetyn polttoaineen loppusijoitukseen
uusien voimaloiden vaikutus ilmastop��st�ihin j�isi todellisuudessa todenn�k�isesti v�h�isemm�ksi kuin mit� p��t�ksiss� on arvioitu, ja samaan p��st�v�henem��n voitaisiin p��st� my�s ilman lis�ydinvoimaa
lis�ydinvoima voi k�yt�nn�ss� osoittautua taloudellisesti v�hemm�n houkuttelevaksi kuin on esitetty, niin kuin Olkiluoto 3:n esimerkki osoittaa
ydinvoima saa suoria ja ep�suoria julkisia tukia, eiv�tk� voimayhti�t vastaa t�ysim��r�isesti mahdollisten ydinvahinkojen kustannuksista
lis�ydinvoima voisi heikent�� satsauksia uusiutuvaan energiaan ja energiank�yt�n tehostamiseen
ydinvoima perustuu p��osin ulkomaiseen teknologiaan, osaamiseen ja ty�h�n, kun taas kest�viss� vaihtoehdoissa on mittava potentiaali luoda Suomeen uutta ty�t� ja vientimahdollisuuksia
ydinvoimalat eiv�t turvaisi teollisuuden ty�paikkoja, ja vientiteollisuuden edellytyksi� voidaan parantaa monin keinoin my�s ilman lis�ydinvoimaa
periaatep��t�sten keskeiset tavoitteet - teollisuuden s�hk�n saannin turvaaminen, p��st�jen leikkaaminen ja Ven�j�n s�hk�n tuontiriippuvuudesta irtaantuminen - voidaan saavuttaa my�s ilman lis�ydinvoimaa, kest�vill� vaihtoehdoilla
Teollisuuden Voiman uusi voimala keskitt�isi yli 40 prosenttia maan s�hk�ntuotannosta yhdelle voimalaitospaikkakunnalle, mik� lis�isi riskej� huoltovarmuudelle erityisesti poikkeusoloissa
Fennovoima ei ole esitt�nyt uskottavaa suunnitelmaa korkea-aktiivisen ydinj�tteen loppusijoituksesta, ja mahdollisen oman ydinj�teluolan ja uuden voimalapaikan rakentaminen lis�isi kustannuksia
kumpikaan Fennovoiman esitt�mist� voimalapaikkakunnista ei n�yt� soveltuvan ydinvoiman rakentamiseen - Simossa voimalan suojavy�hykkeelle j�isi paljon ohjeita suurempi joukko asukkaita ja Pyh�joella luontoarvot uhkaisivat vaarantua
p��t�s Posivan ydinj�teluolan laajentamisesta raukeaa, jos Teollisuuden Voiman periaatep��t�s hyl�t��n.

Toivoisin todella, ett� jos ydinvoimalat saavat luvat, niin kaivostoiminta viri��, mets�teollisuus tekee uudet investointinsa toisen sukupolven biodieselin tuotantoon, joka sin�ns� sitoo s�hk�energiaa. Toivon, ett� metallipuolella investoidaan Suomeen. Energiaa paljon kuluttavalla teollisuudella on n�yt�n paikka.